Kuinka kyläyhteisö voi hoitaa lumityöt talvella?
Eteläisessä Suomessa ei lumitöiden vuoksi itseään pääse rasittamaan, mutta muualla Suomessa taidetaan osa vuodesta edelleen viettää talven vallassa. Silloin lumitöitä riittää, vaan riittääkö lumitöiden tekijöitä?
Kaupungin työmiehet
Jokainen kaupunkilainen tai kuntalainen sen tietää, että sivuteiden auraamisessa talvipyryssä saattaa kestää useamman tunnin jos aurauksesta huolehtii kaupunki tai kunta. Onhan se sanomattakin selvää, että suurimmat ja eniten käytetyt väylät pitää pitää auki lumipyryssä ja huolehtia siitä, että ihmiset pääsevät turvallisesti kulkemaan pääväyliä pitkin.
Kaupunki tai kunta voi siis huolehtia lumitöistä suurimmalta osin vain pääväylien osalta, mutta jokainen huolehtikoon omasta tontistaan. Ei kaupungin tai kunnan aurauspalvelu ehdi aina esikaupunkialueellakaan hoitamaan tiestöä, joten senkin hoitaminen saattaa jäädä itse kyläläisille.
Palveluiden ostaminen
Kiinteistönhuoltoyritykset mielellään tarjoavat palveluitaan niin yksityisille henkilöille, kuin yhdistyksille ja yrityksillekin. Miksi siis ei ottaa vaihtoehdoksi palvelun ostamista ulkopuoliselta tekijältä?
Kuten jokainen hyvin tietää, useimmat pienet paikkakunnat ja kaupunkien syrjäseuduilla sijaitsevat kylät jäävät ilman valtion tai kaupungin ylläpitämää aurausta. Tai vähintäänkin ne ovat aurauslistalla viimeisellä sijalla ja hoidetaan viimeiseksi. Kyläyhteisön on siis hyvä hoitaa aurauspalvelut jollain muulla tavalla, kuin luottamalla vähälumiseen talveen tai kaupungin aurauspalveluihin.
Yksityiset toimijat ovat siitä hyviä, että he pystyvät palveluita myydessään jo kartoittamaan resursseja ja tarjoamaan tietynlaista palvelua talven varalle. Ei siis ole syytä kantaa huolta siitä, käykö kaupungin työmiehet auraamassa kadut sankassa pyryssä vaiko ei.
Yhteisvoimin
Useasti pienissä kylissä, etenkin maaseudulla, asukkaalta jos toiseltakin löytyy kalustohallista traktori. Toki traktori yksin ei auta sankan talvipyryn auraamisessa, mutta sopiva kalusto traktoriin liitettynä auttaa asiaa. Ja useimmin sellainen jollakin kyläläisellä on olemassa. Varsinkin monikäyttöinen lumikaura on ehdoton ostos jollekin kyläyhteisön jäsenistä! Mielellään yhteisestä kassasta.
Kyläläiset voivat siis yhdistää voimansa ja talvipyryssä yhteistuumin lähteä pitämään huolta paikkakuntansa tiestöstä ja siitä, että kyläläiset pääsevät turvallisesti liikkumaan paikasta toiseen.
Näppärästi asia hoituu, jos kyläläisten kesken saadaan sovittua vuoroja, milloin kukakin pitää huolen tiestön kunnosta. Näin jokaisen traktorin ja aurauskaluston omistajan ei tarvitse ajaa kalustoaan ulos hallista jokaisen lumisateen yllättäessä. Vuoroviikoin ja vuoropäivin asia saadaan sovittua jokaisen toimijan kesken. Jos vuoroviikkojärjestelmä tuntuu hankalalta, kannattaa pohtia alueellista vaihtoehtoa. Tällöin kylän jokainen toimija voisi saada vastuulleen eri osia kylistä, jonka teiden kunnossapidosta huolehtii talviaikaan. Paikallisilla saattaa myös olla muuta kalustoa lumitöiden tekemiseen, joten kannattaakin pitää pieni kokous siitä, kenellä on resursseja huolehtia kyläläisten lumitöistä ja millä tavalla.
Palkka
Koko talven yli teiden kunnossa pitäminen ei tietenkään ole ilmaista toimijoille. Kyläläisten onkin syytä pohtia mahdollista korvausta ja korvauksen suuruutta, jos tiestöstä halutaan pitää huolta kylän omin voimin. Laskelmia kannattaa tehdä ja kysellä tarjouksia ennen kuin päätöstä omatoimisuudesta tehdään.
Pitää myös pohtia sitä, kuka toimii auraajille korvauksen maksajina. Toki kyläyhteisö voi olla osana toimintaa ja yksityiset ihmiset voivat ostaa aurauspalvelua keneltä tahansa, jos siihen on tarvetta. Kaupungin tai kunnan tiestön hoidosta kyläyhteisö ei kuitenkaan voi ottaa vastuuta ja sen huolehtimisesta kyläyhteisö ei voi, eikä myöskään kannata, maksaa yrittäjälle palkkaa, koska asia kuuluu pääsääntöisesti kaupungille tai kunnalle. Yrittäjät itse voivat kuitenkin olla yhteydessä kaupunkiin tai kuntaan ja tarjota palveluitaan.